Salmenkylän Hovin historia

Salmenkylä n:o 1 tiluksilla on vuosien saatossa ollut useampikin nimi, mutta sen tiedetään alunperin olleen Lausu, joka on Klaus-nimen väännös muistona paikallisesta Horn-suvusta ja sen Klaus-herroista.  Vuonna 1626 Lausu oli poikkeuksellisen suuri tila, mutta se joutui vaikeuksiin vielä samalla vuosikymmenellä.

Kruunu kuitenkin ryhtyi 1680-luvun alussa laajoihin uudistuksiin, jolloin armeijan osalta toteutettiin ruotujakolaitos. Tämä tarkoitti sitä, että Kruunun suurimmista tiloista tehtiin Upseerien virkataloja eli puustelleja.

Isovihan aikana Salmenkylän Hovi autioitui kokonaan. Uuden kaupungin rauhan jälkeen 1721 puustelli oli Karjalan Rakuunarykmentin luutnantin talo ja vuodesta 1730 alkaen kapteenin virkatalo. Pisimpään talossa viihtyi Karl Gustav Rubzoff, kokonaiset 9 vuotta vuosina 1730-1739. Ruotsin ajan päättyessä talossa asui Joakim Duncker.

1741-1743 Vehkalahti liitettiin osaksi Venäjän valtakuntaa ja ruotujakolaitos lakkautettiin. Esivalta lahjoitti talon maittensa kera Haminan kaupungille ja koska kruunu oli ollut aiemmin Salmenkylän Hovin omistaja eikä sillä asunut perillistä viljelijää, kaupungilla oli oikeus määrätä tilan kohtalosta.

Martinsien sukukunta oli herrasväkeä ja puustellia viljeli heidän aikanansa useampikin lampuoti. Adolf Carlssonin kuoleman jälkeen puustelli myytiin vuoden 1810 vaiheilla ja ostajia oli kaksi. Pienemmän osuuden 3/ 8 osaa tilasta sai Osip Offschenko ja suuremman puoliskon Lapinjärveltä kotoisin oleva Simo Jussinpoika, joka asettui Salmenkylään perheineen pysyvästi. Hänen tiluksiaan alettiin sittemmin kutsua Melttariksi.

Melttari, entinen Puustelli, oli saman suvun omistuksessa 1900-luvun alkupuolelle asti, kunnes Loviisasta muutti Haminaan Maalausliikkeen omistaja Gustaf Savenius, jonka vaimo oli erittäin tunnettu Haminan seurahuoneen johtajana ja Hotelli Haminan perustajana. 

Salmenkylän Hovi